Time runs through my hands..

 Moikka.

Heräsin tänään tosi huonolla tuulella.

Oikein savu nousee korvista.

Elämä on ollut tunteiden vuoristorataa.

Mielialat vaihtelee ihan päivässäkin.

Se on jokseenkin raskasta.

Mutta.. koetetaan kestää.

Kesä oli ja melkein jo menikin.

Mitään erityisen mainittavaa ei ole tapahtunut.

Paitsi että myös exän kissa Riku kuoli kesäkuun 10. Päivä.

Löytyi aamulla kuolleena.

Olen surullinen myös siitä, sillä Riku oli aivan ihana mustavalkoinen pitkäkarvainen kissa jolla oli sydän täyttä kultaa 💔💔💔❤❤❤💕💕💕

Saattoi olla hyvinkin vanha, sillä ikäänsä emme tiedä koska Riku oli löytökissa.

Toivottavasti Riku siellä pilven päällä leikkii Luminan kanssa ❤❤❤❤💕💕💕💕💓💓💓💓💔💔💔💔

I just hang on, suffer well

 Koetan elää elämääni kaikesta huolimatta.

Välillä Luminaa enemmän ikävä.

Olen käynyt mökillä nyt pari kertaa. 

Huomenna taas menen, mies tulee mukaan kun on pihatöitä ainakin tiedossa, kenties myös mökin siivousta. 

Mut ihan kivaa se varmaan on, vaikka mun vanhemmat siellä onkin paasaamassa x)

Mutta ihan kiva nähdä heitäkin.

Kiva kun kesä tulee, joskin hitaasti x)

Huoh..

 Luin jostain vanhasta muistiinpanosta, että kolmekymppisiltäni oli viety omin luvin 5 pakettia makkaraa. Siis ihan helvetin törkeetä :( olis edes kysynyt luvan ja pitikö kaikki viedä :(  vieläkin vituttaa x)

Jos haluaa rääppäisiä mukaan, niin kohteliasta kysyä lupa ja ei kaikkea viedä.

Enää en kutsu moukkia kotiini :D

Okei, ehkä jonkun mielestä pikkujuttu, mutta me ollaan köyhiä ja siinä meni 2 päivän ruoat :(

Vieläkin ottaa päähän moinen röyhkeys x)

Olin mökillä muuten pitkästä aikaa viikonloppuna isäni kanssa, kivaa :)

Muutoin tässä menee Luminaa surressa ja kevättä odotellessa. 

Not so nice.

 Lumina nukutettiin ikiuneen suuren maha kasvaimen takia ja kunnon romahdettua 25.11.2021 ☹️☹️☹️☹️☹️☹️💔💔💔💔💔💔😪😪😪

Kaipaan niin kovasti mun valkoista vauvaani. 

Hän oli kuollessaan 17.5 vuotta. 

Se oli jotain käsittämättömän kamalaa ja oloni oli aivan hirveä pitkään sen jälkeen. 

Ei vieläkään olossa kehumista, mutta kai mä pärjään. 

Olin myös taas viikon vanhemmilla auttamassa äitiä polvileikkauksen jälkeen. En olis halunnu olla niin pitkään erossa miehestäni. 

Toivottavasti ei tartte ihan heti mennä uudestaan noin pitkäksi aikaa.. 

Mökille en ole nyt päässyt, mutta mieli kovasti sinne halajaa. 

Ihan viimeistään keväällä ❤️❤️❤️

Luojan kiitos tässä mennään kohti kevättä ja Kesää ❤️❤️❤️

Mulla on vaikeuksia kestää näitä epävakaita säitä. Ja lunta, lunta, lunta ja jäätä.. 

Kesää niin odotellessa ❤️❤️❤️🌞🌞🌞